helenarajalinna
-
Siveltimenvetoja rakkaudesta: Marian ja Jeesuksen inhimillinen side Italian kirkkotaiteessa
En ollut suunnitellut mitään teemaa residenssijaksolleni, sillä tiesin että se kyllä ilmaantuisi, ja niin kävikin. Kun astuu sisään italialaiseen kirkkoon, huomaa pian, etteivät maalaukset ole vain uskonnollisia symboleita – ne ovat mestarillisia tutkielmia ihmisyydestä. Erityisesti Marian ja Jeesus-lapsen suhde on mielenkiintoinen tarkastelun kohde. Äidillinen hellyys ja arjen pyhyys Renessanssin mestarit, kuten Rafael, toivat Marian alas jalustaltaan.…
-
Materasta Otrantoon julkisilla – kun 6 tunnin matkasta tuli 11
Kello soi varttia yli viisi. Olin pakannut jo edellisenä iltana, joten aamulla vedin vain vaatteet päälle, nappasin laukun ja lähdin kohti tilaamaani taksia. Kuski, Franco, saapui ajoissa ja hurautimme bussiasemalle hyvissä ajoin. Aamu oli sumuinen ja kolea. Franco pyysi minua jäämään autoon odottamaan, kunnes bussi tulisi – kuulemma mukavampaa niin. No, bussi tietenkin myöhästyi. Ei…
-
Bussi petti, juna ei – leipä ja musiikki- onnen ainekset
6.3. Aamulla päätin lähteä Altamuraan. Reittiehdotuksen mukaan sinne pääsisi Flixbussilla, joten ostin lipun netistä. Kävelin reippaasti puolisen tuntia bussiasemalle ja odottelin siellä aikani, kunnes eräs taksikuski tuli sanomaan, että vuoro on peruttu. Ja niinhän se oli – sähköpostissa odotti viesti, että kaikki sen päivän bussivuorot Altamuraan oli peruttu. Hetken mietittyäni päätin kokeilla junaa. Italian junalakkojen…
-
Upeita kohtaamisia
Aamukahvin jälkeen lähdin pienelle lenkille ja tein ilahduttavan löydön: todella monipuolisen supermarketin, jota ei ollut merkitty edes Google Mapsiin. Aion toki käydä jatkossakin siinä pienessä “luolalähikaupassa” tukemassa paikallista yrittäjää, mutta on mukava tietää, että silloin kun tekee mieli laajempaa valikoimaa – leipiä, juustoja ja muuta sellaista – löytyy myös toinen vaihtoehto. Uskaltauduin aamulla myös suihkuun…
-
Yksinäisyydestä – rehellisesti
Täytyy myöntää, että yksin oleminen tuntuu odotettua raskaammalta. Kotosalla nautin yksinolosta ja suorastaan tarvitsen sitä, mutta vieraassa ympäristössä se tuntuu painavalta, voimia vievältä ja ulkopuolisuuden tunne korostuu. Uusia asioita nähdessä kokemusten jakaminen on ihanaa, yksin matkustaessa tämä puuttuu. Toisaalta taiteilijana yksin matkustaessa on täysi rauha omaa tahtia havainnoida ympäristöä, pysähtyä piirtelemään ja kirjoittelemaan ajatuksia –…
-
Ensimmäinen yö luolassa
Ensimmäinen yö luolassa sujui kohtuullisesti, vaikka heräsinkin jo kello viisi. Join rauhassa kahvia ja selailin vieraskirjaa; oli kiehtovaa lukea merkintöjä vuodesta 2023 lähtien ja huomata, että täällä on ollut vieraita ympäri vuoden – jopa tammikuussa. Söin maustamatonta jugurttia, jonka maku oli jotenkin outo. Miksi siihen lisätään sokeria, ihmettelin. Päätin lähteä kiertämään kaupunkia. Kuljeskelin sinne tänne,…
-
Saapuminen luolaan
Lennot Munchenin kautta Bariin menivät hyvin. Pian laukku lipuikin hihnalle, nappasin sen ja lähdin etsimään bussia, joka veisi keskustaan. Sain kysyttyä italiaksi missä on bussipysäkki? Taksijono ulkona oli pitkä, täynnä tyhjiä odottavia takseja ja niiden malttamattoman näköisiä kuskeja. Kuljin kantamuksineni eli kahden laukun kanssa heidän ohitseen yrittäen näyttää siltä, että tiedän täsmälleen, minne menen. Bussin tulo…
-
Taidepäiväkirja ennustaa
Aloitin taidepäiväkirjojen tekemisen noin vuosi sitten. Aluksi leikkelin minua kiinnostavia taidekuvia ja jatkoin kuvaa harjoitusmielessä. Kuinka sattuikaan tälläinen kuva osui silmääni. Oliko kuva enne? Does it look like Matera? I started making art journals about a year ago. At first, I cut out art images that interested me and continued the image as a kind…
Materaresidency 